Homo kumiallergia rakkaushoroskooppi me naiset

      Comments Off on Homo kumiallergia rakkaushoroskooppi me naiset

The reason is that my late father never wanted me to live in Africa that was why he instructed them never to release this treasure to me here. As soon as I receive your response I will explain further and send you my personal documents legalizing the treasures; on the other hand if I don't hear from you within two or three days, I will be left with no option than to look for another person who is willing to execute my wish.

Remain blessed as I wish you accomplish my wish. Pray for me always. Sincerely, Janet Cohen Ha, myrkyttävä äitipuoli! Tuo perintö veisi minut kieltämättä itäisten maiden moskeijoihin, kirkkoihin, synagogiin Paljonkohan vastaaminen maksaisi, pääsisinkö pohjoiseen Afrikkaan lahjoineni Tahtoisin nähdä kaikki kylät, joiden virrat ovat täynnä abortoituja poikalapsia ja talleihin ammuttuja äitejä ja suolakaivosten liepeillä heitä on lisää Lähettänyt Vesa Haapala klo 0.

Poika kyykistyi, ja löi tyttöä. Tytön kasvot olivat veriset, ja silmät täynnä kyyeleitä. Poika meni avaamaan oven, ja raahasi tytön ulos. Ulkona oli kylmää, ja pimeää. Hän on nyt mieli sairaalassa. Kaikki oli nyt paremmin. Kojootti myös koiranmuonan jälkeen pitäisi malttaa huuhtoa kurkkunsa kuin Hansu ja Mikki samassa persoonassa ja Gabriel Van Helsing bensaa ei voi juoda. Lähettänyt Vesa Haapala klo 3. Kuusi kuulaa tai kuusi aukkoa ja molemmat, kaikki meidän hyönteiselämämme alkeet samalla pinnalla.

Ensimmäisen kolmannen ja viidennen ruokailutapahtumat vähittäisinä tunkeutumisina, toinen neljäs ja kuudes liikkeinä, kun aikamme autot, volkswagen kuplat hakkuuaukot ohittaneina, voimalinjat ohittaneina ja kohdikkain tässä lumen kattamassa rinteessä, sivullaan kättään heilauttava I.

Kaikki ennustaa lamaa, on vuosi ja meidät syödään suoraan palloistamme, alastomina, aivan samaan aikaan kun kyse on liikenteestä. Täällä kiinnitä huomiosi seinäpaperin kosteuteen, tämä on tarkoitettu nähtäväksi. Vielä hetken valkosaappainen nainen ruskeassa hihattomassa mekossa kyyristyy, punertavat hiukset ja reidet hymyssä, kuin spanieli haistelen kenkien nahkaa.

Hänen kuulansa pintaa jyrsitään jo. Pitääkö nyt edetä vasemmalta oikealle, ylhäältä alas, ne lentävät kaikkialla missä vaha kelluu, on kuin niiden hihnat jo kuoriutuisivat vaikka marraskuu vasta kohoaa unesta? Tämä ranskalainen pienatuoli, luonnosmaisesti minut on nostettu ojentuvien käsien ylle ja rajattu niin että perspektiivin voi lukea.

Vuorten vierellä he kumartavat. He ovat lopettaneet puheensa avantgardesta. Ja kahdesta kuulasta nähdään ilottomat hahmot, joku on tukehtua, työntää hartiansa esiin, kehittymätön iho, silmien rävähdys ennen kauhua, taivaan mekaaniikka on muodostanut heille kuusi aukkoa, joilla he kiitävät kuun luista pintaa. Lähettänyt Vesa Haapala klo 1. Kun nyöri viimein on uponnut kaulaan, minä virtaan sivulle.

Tai hän, oikeammin hän, niin kai voin sanoa tästä ruskeasta hetkestä. En enää kutsu itseäni, ainoastaan tuijotan. Silmälasit luonnollisesti, kaikki muu valahtanut, nöyrtyy vaikka tarkkailee. Huulet melkein naisen, sössöttävän sosiaalinaisen, ruumis epämuotoisia pyörteitä kuin kääntäisi vessaharjaa viraston pöntössä.

Käsien sijalla maneetit, kiinteärintaiset meduusat, koska jonkun kliseen oli jäätävä. Nyörin toisessa päässä toinen mies, laseitta, ei nenää, kampelan naama, jalat vatkaavat suoraan hartioista. Ei virtauksia, tämä on ajattomuutta, olemme poikittain vääntyneillä pinnoilla. Koko kolmas hahmo ui päälläni, selvemmin selällään kuin koskaan, joskaan en näe sitä, rustottuneet hampaat kelluvan ihon alla. Ruumiimme kuin suuri parveutunut kives, joka odottaa uutta raekuuroa sisältä. Kun äitini ruokki minua, hän söi kuolleita ihmisiä.

En välittänyt tuotiinko minulle miestä vai naista, lasta vai vanhusta. Liha oli raastettu ja kaikkialla ympärillä oli tympeää vaaleanpunaista, myös hänen vaaleassa takaosassaan ja ostereiden turvottamissa lanteissaan, joissa maailma kumisi - se riitti minulle.

Hän nylki karvaiset osat ja sulatti ne oksennuksellaan. Olin punainen raatta, silmissä mustat temppelit, kolmikynteni harasi tukevasti kallioon, josta lähti syöpäläisten kaluaman kasvin varjo läpi hänen vatsojensa.

Jotkut verhoissa, jotkut mietteliäästi muurissa meditoiden. Rukoilijasirkoista äitini oli suurin, tuntosarvien, värekarvojen peitossa hän kurotti päätään vähät suvustaan välittämättä, kun he kokoontuivat valmistamaan meille uutta uhria, osa vaatteissa, osa rauhoitusnesteiden peitossa. Vedessä kahlaten, vedessä maaten hän liikkui niin kuin lautalla, virta kannatti häntä. Jäsenet oli helppo repiä pois.

Oli vuosipäiväni ja kaulapussini voimistui. Oikeastaan ei tuntunut miltään. Kaikki oli nyt kuivaa. Vaikka lattialla mateli naisia enemmän kuin koskaan, en ollut aikoihin ollut lihan perään.

Ilman minua tästä paikasta tulisi suunnaton jätekasa, jonka rituaalit olisi purettava. Astuin ulos ja olin hoikanpuoleinen, tavallinen, silmälasipäinen kaveri, joka pukeutuu farkkuihin ja beigeen. Astia, jota olin kutsunut huoneeksi, oli täyttynyt bakteerikasvustosta, ja maalaus sen yllä oli alkanut vetäytyä.

Minusta ei jäänyt ruumiinavausraporttia. He istuivat baarissa ja valittivat, ettei kukaan Suomessa osaa kirjoittaa. Suurin osa porukasta ei osaa edes määritellä, mitä on language. Nauroin itsekseni, ääneen, sillä olin lukenut heidän räpellyksiään.

Joensuulaiset kuvataidekerhotkin ovat enemmän kuin he, jos sillä nyt on mitään merkitystä. Lähettänyt Vesa Haapala klo 4. Meitä oli ensin Uusi maailma, lohkeaminen, lumisateesta tuleva Hän katseli tanssivaa peilikuvaansa Kyllä hän tulikin Kuin Kansallisen kokoomuksen johtaja Käymme neuvottelun asiasta jossa minä käytän kaikki järjettömyyden Muodostumat kun piikki saa olla auki Uusimmissa runoissaan he olivat kuvanneet taivaan talikynttilät.

Joku hyppi raivoissaan pusikoista, joka niistä jäi. Nähtiin että olen tekojeni mies. Jos täällä on joku vastarangan vänkä niin minä. Siitä ei pitäisi olla selvyyttä. Sen kokoisesta oli puhe. Uusimpien tutkimusten mukaan hänellä on aksentissaan ranskalainen rakastajatar, Céline-Céline. Liikun punatiilitalon sisävarjoissa ja tunnen, että tämä tapahtuu juuri minulle, irtoaminen ja sen sellainen.

Siitä lähtien kun aloin puhella elämäni kanssa on kaikki ollut moitteettomampaa tai ehkä se on vain epävarmuus, jokaiseen ponnistukseen vaadittava aika.

Kaupungilla tavataan mekaanisia laitteita, joskin vielä esitetään ihmistä. Ne joilla on ihmisen jalat liikkuvat ketterimmin. Koneiden yksivakaisuus ei miellytä minua, kun on kyse elimistä.

Epäilemättä kansa huumataan, jotta sähkön ja metallin suhteen olisi oikeampaa. On enää yhteisöllinen haave ruumiillisesta mekaniikasta, tarkoitan miten se toteutuu kun maailmalle luodaan irtiotto säädetyistä pyöristä. Näin muutamat kirjailijakuvat huvittavat minua. Tapojen kannalta ei ole valittamista.

Siellä ne ovat banaanien vieressä Prismassa. Mielikuvitus on kadonnut, mielivaltainen kopioiminen kukoistaa, en ole entiseni. Silti tunnen elämäni, kun painelen polkimia ja käännän vipuja. Vaikka se puuttuu, se kuuluu minulle.

Hautajaisiin on viikko aikaa. Vantaalla sitä ei näe mitenkään. Ei tullut puheluita lumiseen autoon. Voi pyyhkiä rauhassa liidun käsistä. Hankalinta on käsittää kasvaminen.

Minä kukin tässä ympärilläni. En muista mitään heidän lapsuudestaan ja vielä vähemmän omastani. Soitan ihmisille kuin väläyttäisin järjettömiä linkkejä. On mahdoton sanoa, minkä arvoinen tulevaisuuteni on. Joskus tarvitaan paniikki, jotta arvo ei olisi lyömätön, sitä tässä yritän puhua. Ei ole nappia, osittain kuljetan tätä taskuissani, pidän yhä sellaisista sanoista kuin avohakkuu, niin nyt on maailman laita. Millaista on, kun on munat? En tiedä, on myös munanvarsi, tahdosta riippumaton, alempia reaktioita ja aistiärsykkeitä, niin sisäisiä kuin ulkoisia seuraileva paisuvaiskudos, sen voi viedä paikkoihin.

On myös munia, jotka eivät laskeutuneet. Ne jäivät liian lähelle ruumista jäätymiskuolemaa peläten, piiloutuivat vatsan onteloon, se oli virhe - pelkkää kastraatin kieuntaa ja loputonta ramppaamista lääkäreissä. Millaista munien kanssa on?

Mukavaa, niitä voi hypistellä, kiertää, väännellä pusseissaan. Karvoista voi heristää, nostella ja laskea. Voi harjoittaa tahdonvoimaa, hilata vuorotellen oikeaa ja vasenta, ylös alas kuin hissipoika. Kankea ei nosteta tahdonvoimalla, vaikka jotkut sitä munaksi kutsuvat ehkä haalenneen suuren terskan vuoksi tai punaisen joulumunan tai muuten vaan läheisyyden vuoksi. Sillä on oma elämänsä. Mutta munat ilman kankea tai kanki ilman munia, mieluummin jälkimmäinen vaihtoehto, ei talviaamu yhtä talipalloa kaipaa, ei edes kahta.

Millaista on ilman munia? Luultavasti korkeita ääniä, aavekipuja, pettymystä kun lähdön tunne ei kehity, apatiaa. Munien heilunta paneskelun tai juoksun tahtiin, kun ne rikkoutumatta liikkuvat, kireinä tai raskaina, karvat tahmassa tai paljaiksi ajeltuina, saksanpähkinän tai lingon kaltaisina, mielessä kauppakassi ja mies, jonka vasen kives leikattiin.

Ilmassaolon, keinun tai heilurin tie on korvaamaton. Kuin bändi ilman lyömäsoittimia, marakasseja on mies ilman kasseja. Näen käen munan, näen munat kädessä, se saa laulamaan typerästi: Muna on ollut aina olemassa, kaiketi jo silloin kun Aatami lankesi, kun miesnainen halkesi. Silloin munat heitti volttia. Ne tiesivät kaiken elämän tarkoituksesta. Minä vain kysyn, millaista on.

Niinpä kun tarkastelen munia, tarvitsen peilin, kuten nämä kirjaisimet, jotka väittävät, että jotkut meistä hairahtuivat sivuteille, pakkasivat mukaansa vain tyhjää puhetta Ajattelin jälleen kerran huomaamatta ääneen aihetta, johon aion syventyä tieteellisemmin. Näiden tammien alla on niin No, tämä oli vain runollinen puuskahdus suuntaan, josta todellakin aion ottaa selvää.

Minulla ei tosin ole syytä tuntea teitä, joten voitte yhtä lailla kertoa kuin olla kertomatta. Tosin kerran vuodessa pyörätuolini viedään huoltoon, mikä tarkoittaa lähinnä laakereiden voitelua. Vanhasta mallista uusittiin sähköjärjestelmä, kun tuolini jäi kerran sateeseen Itse vietän vanhanpojan elämää, kuten ehkä saatoitte arvatakin. Lapsena kärsimäni polio on näet aiheuttanut sen että Erityisesti suuret ja suonikkaat kanget saavat minut kiihkoon.

Niitä tapaa usein iäkkäämmillä herrasmiehillä kuten teillä. Päällepäin ikävätkin ruumiit saattavat kantaa mukanaan mitä uskomattomampia aarteita. Oleskeltuani joitakin aikoja Khao Lakissa ja nautittuani joitakin annoksia paikkallista häränkivessatayta ymmärsin selkeästi, miten ainutkertainen elämämme on ja samoin ruumiimme, jonka elämä meille lahjoittaa. Olen päättänyt tutkistella tätä kallisarvoista temppeliä, ja tänä aamuna satuitte kuulemaan ajatukseni kiveksistä, jotka kieltämättä ovat todelliset rubiinit, joita ilman ihmiskunnan historia No, huomasitte varmasti, että viittasin puheeni lopuksi ohimennen Platonin esittämään myyttiin sukupuolten synnystä.

Hänen tavassaan kuvata eros sekä mies- ja naispuolikkaan hakeutuminen vastinkappaleensa luo on monia yhtymäkohtia myös kivesten suhteen Piireissä, joissa pyörin, on suosittua muovailla niitä savesta ja muovista ja arvannet, että tuollaisessa seurassa En voi kuin toivoa, että saatte voimaa salaisista harrastuksistanne kohdata ammattinne harjoittamisessa eteenne tulevat hankaluudet.

Löydän varmasti keskustelustamme yhden juonteen selvitykseeni, kunhan pääsen sinne saakka. Hän ei voinut aavistaa, miten suhtaudun pakkomielteisiin.

Hänen ei olisi pitänyt jättää korttiaan. Lähettänyt Vesa Haapala klo 2. Lyhyenä, kauhistuttavana hetkenä hän on käsittää miten armoton elämä on. Tulet kotiin, on sota, sunnuntai, tiskiä paljon, klassiset tunteet.

Kun ei enää voi mitään tehdä, ei mitään, referaattia ei edellä johtoilmaus, kypsät miehuusvuodet on myytävä rahasta. A dull head among windy spaces! Mut se oli kaikkein huolettominta aikaa. Liikkumattomana minä makasin, vain oman itseni seurassa. Vinttikomeroa en jaksa muistaa ollenkaan. Olen täs ajatellut kuinka se oli kuin painajaisunta. Kun Einon luona asuttiin, siellä se vasta olikin virkku. Niin leikkisä, olisin tykännyt siitä.

Miehen tukka oli hiessä ja kuurassa. Vielä ihan kaista, välitä mistään, kello tulee seitsemän. Joskus tuntuu, jäisin siihen, arkipäivänä, mut eikös: Hoiti itse lompsansa, Liisa hommas huoneet, koira natustanut rytkyä. Jokainen saa mitä tahtoo. Toisin kuin metonyymisesti rakentuvassa persoonapäätteessä - kylän ämmiä.

Tuolla elopellon kuhilaita puidaan. Mitä perheenisät nyt puuhailevat omalla ajallaan - potkivat varpaansa paskaksi seinään ja huutavat Jumala on kuollut vaikka kynnet vain irtoavat.

Hän ottaa vauhtia huoneen toisesta päästä ja lennähtää kylki edellä takan reunaan. Seuraavaksi vuorossa nilkat, ne hän murtaa helposti. Nauravia nakkeja - hän konttaa työtilaan ja kiinnittää oikean ranteensa ruuvipenkkiin. Viisi nauravaa nakkia, verta kaikkialla. Hän iskee naulat nakkeihin ja päättää marinoida ja paistaa sen mitä kädestä on jäljellä. Hän tekisi mitä tahansa, mutta on täysin valtavirtaa.

Hänen tilataiteensa - sama kuin nussisi maailmankaikkeutta silmään. Gyproctalo, koko kevytrakentamisen huippukonsepti, ei terveysriskejä, allergiaturvallinen, ei mitään mihin ripustautua. Totta kai hän käyttäisi hyväkseen ikkunoita, mutta ne ovat panssarilasia. Ja tällaiset pikku reklamaatiot menevät taloyhtiön piikkiin, vakuutusaika kymmenen vuotta. Sankarimme kaatuu omaan ansalankaansa. Hetkessä siinä on taas kolme sisääntulon herättämää, liian nopeasti vanhentunutta kaunotarta kuin tyhjän kloonaamina, käsissään Centrumin kulmikkaat kassit vuodelta Nyt he jo puhuvat maisematapeteista, kokolattiamatoista, halvoista tammiviilutetuista kulmahyllyistä.

Ja täälläkin kasvaa rinteittäin kanadalaista vaahteraa ja palmunlehvien kattamia rantoja, meren hioma kalkkisora vyöryy tuulikaappiin saakka Sinä aamuna Linnea tuli itkien opettajattaren luo. Mistä sinä olet saanut tuollaista päähäsi, en usko että Iidan äiti Linnea ojensi kyynelten hiertämän, nihkeän suorakaiteen opettajattarelle, joka nosti sen varovasti lähemmäs lasejaan.

Vasta nyt hän käsitti, ettei ollut nähnyt aikoihin mulkkua saati saanut sellaista sisäänsä. Hän katsoi Linneaa, joka tapitti häntä suurin, kostein silmäterin ystävänsä Iidan viereltä tummat saparot ohimoillaan. Enää hän ei ollut varma. Samassa hän ymmärsi, että Iidan äiti näki mulkkuja illat pitkät. Häneen oli täytynyt kaivertua jokin keskimääräinen aavistus. Sitäkin kiivaammin hän pakotti sanat suustaan: Hän kietoi tytön hätäisesti syliinsä ja vältti katsomasta tätä kasvoihin.

Lähettänyt Vesa Haapala klo 5. Tahtoisin sanoa jonkin sanan Aki Sirkesalosta. Hän oli hyvä mies ja laulaja, sisältä kultaa, "kimpale kultaa", kuten Lauri Tähkä laulaa. Kun ajattelen häntä, ajattelen pakastinta. Ruostunut, lommoinen arkku palmua vasten, moottorissa hiekkaa, tuuletusritilällä rapuja, kuoriutunut sähköjohto ilmajuurien kietomana. Istun pyhässä lehdossa ja kuuntelen tuulen jupinaa buddhanpatsaiden eteen jätetyissä riisikupeissa ja muovipusseissa. Nostan kynän tekojalkaani vasten ja tapailen paperille sisältäni hiljaisen aallon lailla nousevia rytmejä.

Sukunimensä ollut ol' Heimohyssä, äidin puolelta rannikkoryssä. Oi millaisen oikun kohtalo antoi, naamaa punaista poika kun kantoi. Roolimalleja hain, vatsahaavoja keuhkooni sain. Mutta Johtaja oli mulle kuin veli, kelpo führer, virkaepeli.

Aina korvasi orvolle paikkaa isän, antoi henkisen ravinnelisän. Alkusarkani luvannut paljonkaan ei, luulon varassa elämä minua vei, kotipolttoa otin, astuin haavoihin sekä koiruuteen, tuttuihin kaavoihin, jotka unelmat toisilta sorsi - turvapaikkani köysi tai orsi.

Silti unelma vieläkin lensi, silosäkeitä syömmeeni ensi: Aapo Kalypti, Egypti, Kalypso, peron, aperos, apereon. Oli rakkaus niin vaikeita sanoja, etten avatuks' saanut mä hanoja. Tähän asti horjahdeltuani olen hiessä ja varma, että tarvitsen juuri muusikon apua. Jonkun hyvän ja pyhän ihmisen on pidettävä minusta huolta. Minulla ei ole minkäänlaista mantraa, johon nojautua. Mielessä pyörii takavuosien iskulauseita: Hyvä ruoka, parempi mieli.

Kohta meissä kaikissa asuu pieni lehmä Silloin kutsun ensimmäistä kertaa Akia, minä poloinen, kuntoutuva mies Khao Lakin tummuvassa yössä. Ehkä hän voi sovittaa tangoyritelmäni Naispaholaisen rytmeihin.

Seuraatko Euroviisujen karsintoja siellä taivaassa? Mulle hän merkitsee tosi hyvää kaunis äänistä laulajaa, mulle hän on ulkoisesti henkinen ihailun kohde. Tämä meidän vastenmielinen Anderssimme, mitä ihmettä hän vielä saakaan päähänsä Jos olet nuori kirjoittaja, voit olla varma, että kohtaat ennemmin tai myöhemmin isäpapan. Ei, isäpappa ei ole sukulaisesi.

Hän on julkisen sfäärin henkilö, jonka tapaa sanomalehdissä tai muilla aukeilla paikoilla. Varmimmin hänet tunnistaa niukasta, näennäisen tarkasta lauseesta sekä työkalupakista, joka muistuttaa IKEAn versiota ruuvimeisseleiden, vasaroiden ja jakoavainten laajasta universumista. Pakki on oranssi, työkalujen kahvat halvinta kumia. Kolmella vaihtokärjellä varustettu isäpappa keplottelee kuitenkin pitkälle firman tuotantoon kuuluvien standardikalusteiden kanssa, eikä muulla ole merkitystä.

Mikäli satut olemaan urosmerkkinen kirjoittaja, on lähes varmaa, että joudut kohtaamaan isäpapan raivon hänen inventoidessaan osiasi. Jo ensitapaamisessa - usein se jää muuten viimeiseksi - kannattaa palauttaa mieleen, että suhteenne on kaikkea muuta kuin geneettinen. Suhteenne ei perustu myöskään tietyn sukupolvikokemuksen tai estetiikan jakamiseen, ja miten se voisikaan.

Silloin kyse olisi ystävien, mahdollisesti samanmielisten välinen kohtaaminen, jossa ristiriidat voidaan sietää ja ratkaisut ovat mahdollisia. Isäpappa on siis asema, jossa pidempään tontillaan pyörinyt yksilö performoi julkisuuttaan tietyssä instituutiossa välittämättä muusta kuin siitä, että on jo siinä missä on. Isäpapan tunnistaa ennen kaikkea siitä, että hän muistaa nostaa esiin kirjoittajan - debytantin tai hieman varttuneemman kirjoittajan - nuoruuden.

Nuoruus ei liity mitenkään arvioitavaan kirjalliseen tuotokseen - kaikki kirjathan ovat ilmestyessään enemmän tai vähemmän nuoria, aivan samaan tapaan kuin isäpapan työkalut ovat kuluneita. Isäpappa ei huolestu nuoruusvirhepäätelmästä, jonka hän tekee kirjoittajan biologisesta iästä, vaan ottaa sen osaksi argumenttiaan, usein sosiologisena tosiona ja retorisena suuntavalona, jolla tähdentää yleistä osaamattomuutta ja aloittelijamaisia virhearvioita.

Toisin sanoen nuoruuteen viittaavilla epiteeteillä isäpappa liittää kirjoittajan "nuorelle ihmiselle" tyypilliseen vertaisryhmään. Ne eivät suinkaan määrittele tekijää, vaikka juuri se on isäpapan ajatusmaailmassa kaikkein ilmeisintä ja samalla hänen olemiselleen helpottavinta.

Isäpapan suhde tyttäreen on arvaamattomampi kuin suhde poikaan. Aina hän ei asetu poikkiteloin, ei ainakaan silloin jos vahva äiti puolustaa kapinoivaa tytärtä eikä isäpappa satu löytämään lepoasennossaan sanoja, joilla iskeä väliin. Rohkea tytär saattaa olla isäpapan mielestä jopa seksikäs. Jotakin vitaalista ja kiihottavaa tyttäressä kieltämättä on toisin kuin pojassa, joka muistuttaa sitä pinnalta nokkelaa runkkaavaa öykkäriä, joka isäpappa itsekin joskus on ollut. Tosin voi olla niinkin, että isäpappa on ollut kilteistä kiltein, ja silloin hänen äänessään kuuluu rehellinen ja ansaittu moraalinen äreys.

Tosielämässä tällaisia isäpappoja kutsutaan yhä useammin persoonallisuushäiriöisiksi sadisteiksi. Heistä saattaa löytyä kuitenkin yllättävää laajakatseisuutta ja ymmärrystä, kunhan kyse ei ole aivan lähimmistä yrittäjistä.

On myös paatuneita isäpappoja, joille aate on persoonaa tai sukupuolta tärkeämpi. Tällainen isäpappa ei anna armoa edes affektiivisiä säkeitä lataaville tyttärelle, mikäli haistaa, että kaikki ei mene kaavan mukaan.

Oudot tyttäret saavat jäädä puuhailemaan omia juttujaan, jos vielä ripityksen jälkeen ilkeävät. Hoitakoot asiansa eli tunteenpurkauksensa ja subjektin rakentamisensa naisten kesken. Oikeastaan suurimmassa osassa tapauksia isäpappa ja tytär eivät edes kohtaa. Ja mieluusti isäpappa hoitaakin asiat olankohautuksella, sillä se ei kuluta energiaa: Modernistisen taiteen nimeen vannoville isäpapoille kelpaavat ainoastaan modernistisiksi puleeratut tyttäret.

Mieluusti ja lukujen malliin. Tosin heidänkin kohdallaan tapaa säännöllisiä muistutuksia kasvoihin tai ruumiinrakenteeseen jääneistä epäpuhtauksista, kuten luomista tai selän pituudesta: Ensinnäkään hän ei anna anteeksi itselleen omaa epäonnistumistaan.

Herra yksin tietää mikä tuo onnettomuus on ollut tai mikä se yhä on - ehkä epäonnistunut romaani tai epäonnistunut ura romaanin tai runon kirjoittajana. Joka tapauksessa se on isäpapan kasvualusta. Juuri tämän vuoksi isäpappa ei anna anteeksi myöskään itse nimeämälleen pojalle tai tyttärelle sitä, että nämä ovat mitä ovat - suhteessa häneen itseensä ja siihen, että hän hädintuskin myöntää lapsiaan. Surullista on, että samainen isäpappa ei tiedä, että hän ei ole isäpappa, vaan itseensä pettynyt, omaan epäonnistumiseensa fiksoitunut olento, joka kostaa omalle muistolleen tai, mikä on yhtä lailla totta ja vähemmän keittiöpsykologista, että hän on asemaansa sysätty hyypiö, jota ei nyt kerta kaikkiaan kiinnosta, mitä hänen biedermeiertontilleen osuneet pihatontut puuhaavat.

Paras tunnustus, jonka isäpapalta voi saada, on penseä myöntö. Se vastaa kouluarvosanaa tyydyttävä. Silloin isäpapan on täytynyt myöntää itselleen, että pojankloppi tai tytönhupakko on mennyt tekemään tekosensa tahallaan, täysissä sielun ja järjen voimissa ja kenties onnistunutkin siinä.

Tässä isäpappa muistuttaa itseään saman tien: Isäpapan kannalta turvallisempi reaktio onkin lausua viileästi ja penseästi, ettei hän itse edusta noita arvoja, mutta olkoon, kaikki käy, mikäli kanssamatkaajia ei vahingoiteta. Onneksi isäpapoilla on vertaistukiryhmänsä, luultavasti heidän elämänsä olisi muutoin sietämätöntä.

Niissä saa kuulla yhtenään tällaisia lausumia: Niinpä, juuri tämän vuoksi heistä tuli isäpappoja. Kukaan ei voi valita isäpappaansa, vain kieltää hänet. Se on tässä analogiassa kaikkein kiusallisinta.

Miten suhtautua olentoon, joka on ehkä jossakin suhteessa minuun olematta sitä luonnollisesti, vastavuoroisesti? Tuo objektiivisuudessaan pitäytyvä hahmo, joka ei edes tahdo kuunnella, mitä hänelle sanotaan, ettei hänen asiallinen ja kiihkoton asemansa kärsisi. Matka alkoi Suomen Turkista eli Keravalta. Olimme päättäneet ottaa mukaan peräkärrin, koska tavaraa oli niin uitusti: Turkulainen ja K-P olivat luovineet alkulohkostaan tiensä saunomisen SM-kisoihin ja todennäköisesti poskeenotolla, mikäli minulta asiaa kysytään.

Volvossa veti hikeen ilman koivuklapejakin. Väkisin muistin mitä Rahikainen oli sanonut huoltiksella ennen lähtöä; näiden sällien kanssa turneesta saadaan satavarmasti valtioneuvoston letkajenkka.

Ison liittymän kohdalla Turkulainen sihautti tölkin auki, pyyhki huuruja ikkunasta ja rupesi selittämään, että taivas on kuin auki viilletty variksen maha. Räpläsin puhallinta kovemmalle ja kuulin, kun K-P höpötti jotain hesburgerin syndroomasta. Mitä se nyt, hesen majoneesihan oli ollut sen herkkua niin kauan kuin muistin. K-P, oletko ihan varma mistä puhut, huikkasin kääntämättä katsetta nelostiestä, sillä sade oli alkanut kuin seinästä.

Ilmeisesti se hyökkäsi samaisen variksen vatsanpeitteen alta, jonka kuvailun Turkulainen oli ottanut sydämensä asiaksi.

Tuuliharjan Nesteeltä piti napata uudet pyyhkijänsulat. Turkulainen osti salmiakkiaakkosia ja kertoi pussia avatessaan, että oli joutunut edellispyhänä panemaan multiin kaksi vanhaa luokkatoveriaan, Maken ja Erkin. Merisää ehti tulla kokonaan ennen kuin se jatkoi, ettei tässä nuori ollut enää kukaan. Katsotaan mihin lopulta päädytään; toki virke on laajuudeltaan melko väljä lingvistinen yksikkö. Teksti siis päivittyy ja muuttaa jatkuvasti muotoaan tuosta kantalauseesta lähtien.

Nämä ensimmäiset ovat "kevyesti tuunattuja" löytölauseita. Lukijat saavat lisäille kommenteissa tähän tekstiä vapaasti, mutta vain edellisen rajoituksen verran. Katsotaan miten masteroin sitten.

Siispä kerron teille prinsessasta, jonka nimeen liitetään myöhemmin "balkanin nakki". Daniel Morillo kulkee nummilla ja tähtäilee jousellaan. Rehevistä maalaisnaisista välittämättä hän käyttää tuntikausia rukoukseen ja lisää itselleen kuoletusta ja katumustöitä. Ilmestysten kohottamana hän kirjoittaa varoituksen sanoja maailman vallanpitäjille.

Ruotsin kuningasta ja saksalaista ritarikuntaa hän uhkaa Jumalan rangaistuksella, joka kohtaa pian molempia. Saman nuhtelukirjeen saa Kristuksen nimessä autuas Urbanus V, joka saapuukin vuonna pyhään porttolaan. Hän elää Balkanilla autuaan tietämättömänä maailman synnistä ja suruista.

Sir Farthinder, Morillon etäinen serkku ja pyyteetön viestintuoja, suo hänelle kaiken. Entä sitten, sano jo! Tulee markkinat ja myyntimiesten kyltit: Myös algerialaiset ovat tulleet. Nuo epäuskoiset puolimaurilaiset vihjailevat prinsessalle täysin tarpeettomasti ja loukkaavaan sävyyn nk. Silloin Sir Farthinder, joka on juuri syönyt nykyisen tyttöystävänsä, siis prinsessan, tuomaa sushia, haastaa heidät raaka tonnikalafile huulessaan kaksintaisteluun eikä tee minkäänlaista kompromissia.

Yksi kaikkia kuutta vastaan. Minusta se on törkeää, sillä osa heistä on silminnähden vammaisia! Tuota loukkausta algerialaisten ei olisi pitänyt koskaan tehdä, se tuli määrittämään pitkälle luvulle Euroopan ja Afrikan suhteita.

Sir Farthinder oli uljasta sukua, kutsumanimeltään myös Hüdavendiğar, Jumalan sotilas. Tätä ei tiennyt baltialaiskylässä kukaan, niin täydellinen Farthinderin peitetarina oli. Hän oli Orhan I: Tämä tuleva Murad loi valtakunnan rakentamalla hienoston juuri valloitettuun Adrianopleen nykyinen Edirne Turkissa ja laajentamalla valtakuntaa Eurooppaan asettaen suurimman osan Balkania Ottomaanien vallan alle ja pakottaen Bysantin keisarin maksamaan veroa.

Hän teki Osmanlien heimosta imperiumin ja loi sulttaanin tittelin vuonna Samoin hän keräsi janissaarien joukot sekä perusti devşirm värväyssysteemin. Hän organisoi hallituksen Divan, timarien ja timarinhaltijan järjestelmän sekä sotilastuomarin, kaziaskerin. Hän määräsi rajat Anadolunin Anatolia ja Rumilinin Eurooppa provinsseille ja oli erilaisissa kabbalistisissa typologioissa Napoleonin ja Himmlerin esikuva röyhkeytensä ja voitontahtonsa ansiosta.

Heidän islamilainen uskontonsa kieltää taistelun alastomana. Hän antaa kaupungin poliisin pidättää väärien profeettojen nimiin vannovat mokkapellet sekä käskee kuohita heidät. Yksi algerialaisista, Mohammad Beliarios nimeltään, ilahtuu. Juuri kun veitsi vapauttaa pallit hänen miehekkään moukarinsa alta, hän vinkaisee historialliset sanat: Skalpellia käyttänyt oikeuslääketieteellinen poliisi oksentaa, mutta jotkut virkavallan edustajista huudahtavat ihastuksesta "Edistys ja kunnia!

Historiallisesti katsoen tämä onkin ensimmäisiä tunnettuja todisteita queerteoreettisesta performoinnista, jossa muuttuva ruumis on aktiivisesti mukana. Koko toimituksen ajan prinsessa on istunut sidukalla ystävineen.

Illalla linnaan palatessaan hän sanoo maireasti flirttaillen: Tekis niin mieli nuoresta possusta jauhettua potkanakkia, järjestettäiskö, sir, peijaiset? Palveluskunta ajetaan ylös vuoteiltaan. Farthinderin käskystä paikalle tuodaan valtavat käsikäyttöiset jauhimet, lampaansuolenpesijänaiset, ryynit ja verenhöyryinen liha.

Tästä lähtien prinsessan nimi on Viviene-Balkanin Nakki-Heloise. Hetkessä hän on koko itäisen kulttuurialueen kantaäiti - hänen kunniaansa kantavaa makkaraa aletaan valmistaa meillä Suomessakin monin reseptein. Kuin kiitokseksi äitinsä neitseellisestä viattomuudesta valkoisen naisen herkkupojalle syntyy yhä uusia nimiä, esim. Vielä sillä hetkellä hän kykeni puhumaan: Sen jälkeen mykkyyttä ja thhhrrsss Ne jotka kävelevät läpi yön tietävät, mitä aamussa lukee; liitäessä ei voi levätä, thrrss En tiedä alueen nimeä, ei sitä ennen täällä ollut, hänen ryystämisensä ja kuolaamisensa äänet sekoittivat kaiken, veri, jokin ikimäntykannas jonka päässä korkea, avara saari, kerikansa, pieni, viaton ja kaunis, mantereen puolella kirkko, sen on oltava kirkko tai valtava näköalatorni, koska kyse on vihkimisestä.

Alempana pienteollisuutta ja koulutusta alalle, sektorille ominaisia kadunnimiä, Pajatie, Takomo-opiston raitti Yhdellä niistä minun nimeni merkitään papereihin. Leimat ja allekirjoitus, salaiset kokoontumiset ovat minun ansiotani, he kertovat, kymertyneet peikot, ja nauravat sinisille leimoilleen, ne on uutettu jostakin epämääräisestä kasviaineksesta. Kaikki on siis valmista, tämänkin illan orgiat.

Nyt saarta kiertävät vartijat koirineen ja mistä hyvänsä hahmosta voi muotoutua koira. Otukset nousevat poluilta hampaineen yllättääkseen vastaantulijat, ollakseen illan isäntiä. Suuri, harmaa schäfer, joka juuri on ollut viaton tiibetinspanieli, painaa alleen koululaisen.

Käsi haroo laseja hiekasta. Todellakin, hätääntyneistä estelyistä huolimatta hänen entinen lemmikkinsä kohottautuu, ei käytä vielä hampaitaan, ohjailee uhriaan järkkymättä tassuillaan ja nousee takajaloilleen kyykkyasentoon.

Vaivalla pääsen heidän johtajansa puheille, erääseen hämärään, hyvin piilotettuun soppeen. Edes katsomatta minuun hän irvistää ja murahtaa: Näissä olosuhteissa olin noussut juuri hänen eteensä, hänen vuoteensa jalkopäähän.

Tuo vankkuritelttaan sijattu laveri ja kitinä. Hänen ruumiinsa kääntyili lakanoissa raskaan peiton alla. Saanen jotakin anteeksi, nyt kun tiedätte, millainen kohtaamisemme oli muistuttaessaan jokaista aiempaa tapaamistamme. Miksi sinun suusi on noin Oli selvää, että susi oli jo mennyt häneen.

Lähettänyt Vesa Haapala klo 8. Olisin tahtonut kertoa elämästäni, mutta äitini ja myöhemmin isoäitini saivat tehdä sen. Niinpä minulle jäi vain kankaan kutominen yhteen, sen jälkeen kun nämä viimeiset ihmiset olivat leikanneet sen.

Olit aina vakavan näköinen ja mietteissäsi. Katsoit jo silloin kuolemaan. Et nähnyt kuolleita, vaan heidän silmänsä sitten kun he ovat kuolleet.

Joka päivä sinun oli saatava muistutus vihasta. Nämä ovat omia sanojasi. Sinulla oli toistuvia silmätulehduksia. Sinulla oli sinuiitti, halitoosi. Psykologiassa on hyvin tunnettu se ilmiö, että jos ihminen on joskus oppinut nauttimaan jostain asiasta, niin on lähes mahdotonta saada hänet kokemaan asia kielteisenä.

Jokainen tupakoinnin lopettanut tietää, että kun on aikanaan oppinut sen nautinnon tunteen, jonka tupakan henkeen vetäminen tuottaa, että olisi äärimmäisen helppo aloittaa tupakointi uudelleen, jos vain sortuisi yhteen tai kahteen savukkeeseen. Samoin on alkoholisteilla alkoholin kanssa. Kun aivoihin on juurtunut alkoholin nautinnon tuova kokemus, niin aina on vaarassa sortua alkoholismiin uudelleen.

Tällainen samanlainen nautinnon oppiminen tapahtuu myös seksin kohdalla. Jos on oppinut nauttimaan seksistä miesten kanssa, niin tätä nautinnon ja miehen toisiinsa yhdistämmistä on mahdotonta poisoppia. Niinpä miehellä, joka on kokenut suuria nautinnon kokemuksia toisten miesten kanssa, on aina valmius kokea nämä nautinnot uudelleen.

Tietenkin voi elää oman seksuaalisuutensa kanssa samalla tavoin, kuin entiset tupakoijat tekevät tupakan kanssa, ja entiset alkoholistit tekevät alkoholin kanssa.

Tämä on tunnettu tosiasia psykologiassa, että nautinnon ja sen kohteen yhteyttä ei voi poisoppia. Ei edes aika poista tätä kytköstä. Ainoa uusi asia mikä viime vuosina on tullut tähän kuvioon ovat Naltreksonin kaltaisten opioidiantagonistien käyttö. Tällaisilla lääkeaineilla on se vaikutus, että niitä nauttineena ei ennen nautintoa tuonut asia enää tuota nautintoa. Lääkeaine estää nautinnon tunteen syntymisen aivoissa. Näin voi tapahtua uutta oppimista, jossa ennen nautintoa tuottanut asia irtoaa kytköksestä nautintoon.

Tämä edellyttää sitä, että alkoholisti ensin syö Naltreksonia ja tämä jälkeen juo alkoholia. Nyt lääkkeen vaikutuksen vuoksi alkoholi ei tuotakaan enää nautintoa ja kytkös alkoholin ja nautinnon välillä heikkenee. Jos haluttaisiin poistaa ihmiseltä kytkös homoseksuaalisuuden ja nautinnon välillä, niin ihmiselle pitäisi antaa ensin Naltreksonia tai vastaavaa lääkettä, ja tämän jälkeen hänen pitäisi harjoittaa seksiä samaan sukupuoleen kuuluvan partnerin kanssa. En ehdota tässä Naltreksonin käyttöä hoitona homoseksuaalisuuteen, vaan kuvaan sitä, miten mielihyvän ja sen kohteen yhteyden poisoppiminen on käytännössä mahdotonta.

Pavlovin ehdollistamisteoria psykologisessa mielessä ei ole kovin hyvin sovellettavissa homouteen, koska homoseksuaalisuus ei ole riippuvainen siitä onko harrastanut seksiä vai ei ja onko kokenut sen nautinnolliseksi vai vastenmieliseksi.

Seksuaalisuus ei ole yhtä kuin seksi. Monen ihmisen ensimmäiset seksikokeilut ovat olleet epämiellyttäviä, mutta se ei välttämättä vaikuta seksuaaliseen suuntautumiseen. Varsinkaan omat ensikokemukseni eivät millään muotoa olleet mitään huippuhetkiä elämässäni eivätkä ole vaikuttaneet homoseksuaaliseen suuntautumiseeni millään muotoa, koska homous tuntuu monella muullakin osa-alueella ja suurin osa homoista on kokenut itsensä homoiksi jo lapsena kauan ennen kuin on harrastanut seksiä ensimmäistäkään kertaa.

Onhan olemassa aseksuaalisia homoja, jotka eivät saa minkään sortin seksuaalista nautintoa seksistä, mutta heidän kiinnostus kohdistuu kuitenkin samaan sukupuoleen. Aseksuaalisuus on juurikin osoitus siitä, ettei pariutumisen tarve ole sidoksissa yksinomaan seksiin.

Ihmisen pariutumisvietti on jaettavissa kolmeen ulottuvuuteen, jotka ovat romanttinen, seksuaalinen ja eroottinen. Näiden kaikkien ei ole pakko olla aktivoituneena, jotta voisi kuulua johonkin seksuaaliorientaatioluokitukseen. Mitä tulee mielihyvän ehdollistumiseen, on täysin mahdollista luoda ns. Pavlov teki kokeita koirilla, joten otan koirat myös esimerkiksi.

Käänteisenä tilanteena Pavlovin kokeelle, koiran voi opettaa myös pelkäämään omaa ruokakuppiaan, johon yleensä liittyy erittäin vahva positiivinen assosiaatio, koska ruoka motivoi eläintä.

Ihmisen kohdalla seksistäkin voi tulla vastenmielisyyden tai pelon aihe, jos siihen alkaa liittyä voimakkaita negatiivisia assosiaatioita syystä tai toisesta esim. Itselläni ruoka-aineisiin liittyviä muutoksia ovat olleet lempiruokien muuttuminen kuvottaviksi, vaikka ne aiemmin ovat olleet mielihyvän kohteita. Silti voi kaivata rakkautta ja parisuhdetta elämäänsä, mutta jos liittää siihen voimakkaan negatiivisen assosiaation niin uskallus ei enää välttämättä riitä. Monille näin on käynyt riippumatta suuntautumisesta, koska jotkut eivät uskalla enää rakkauselämän epäonnistumisten jälkeen ryhtyä mihinkään suhteisiin.

Tarve ei välttämättä poistu kuten jonkin ruoka-aineen kammoaminen ei poista ruuan syömisen tarvetta, mutta ihminen voi oppia kieltämään tunteensa ja todelliset tarpeensa, enkä puhu nyt pelkästään vain seksistä. Itse asiassa Amadeuksenkin kohdalla voi vaikuttaa hyvin paljon hänen epäonnistumisen kokemuksensa "homoelämässä". Ei ole mitään yhtenäistä homoliikettä, joka sanelee mitä ihmisten tulisi tietää ja mitä ei. Amadeuksen avautuminen ei ollut mikään ongelma, vaan kysymys oli siitä, että ihmiset kokivat jutun sellaiseksi, jolla yritetään saada homoseksuaalisuus näkymään valinnankysymyksenä tai jonkinlaisena sairautena, josta täytyy "parantua" tai "eheytyä".

Näitä homoseksuaalisuus ei kuitenkaan ole, koska kukaan ei seksuaalista suuntautumistaan pysty valitsemaan eikä kyseessä ole sairaus. Uskontojen leviämisen myötä homoseksuaaleja on sorrettu iät ja ajat ja sen vuoksi ihmiset näkevät punaista, jos uskovaisuus liitetään homouteen "eheytymisen" mielikuvilla. Homoja on teloittettu, altistettu erilaisille vaarallisille tai haitallisille hoitomuodoille kuten lobotomia ja kastraatio, pistetty vankilaan silloin kun oli vielä rikosluokituksessa ym.

Näissä teoissa ei kristillinen lähimmäisen rakkaus näy vaan puhdas ihmisviha vain ja ainoastaan sellaisen ominaisuuden vuoksi, jota henkilö ei ole itselleen edes valinnut. Aivan kuten ennen vanhaan hakattiin karttakepillä vasenkätisiä sormille kun eivät pystyneet oikealla kädellä kirjoittamaan koulussa.

Mitä ikävämpi historia jollakin asialla on, sitä aggressiivisemmin ihmiset suhtautuvat provosoiviin kirjoituksiin. Tästä selkein esimerkki on maahanmuuttokeskustelu ja rasismin rooli ihmiskunnan historiassa. Eheytyshoitojen tai homoparannushoitojen mainostamiseen liittyy eettisiä dilemmoja varsinkin, jos niitä yritettään suunnata alaikäisille nuorille, joille kyseiset hoidot voisivat olla erittäin vaarallisia kuten USA: Eräs vuotias poika yritettiin manata heteroksi ja tähän rituaaliin liittyi niin henkistä kuin fyysistä väkivaltaa.

Eheytyshoidot eivät kuulu virallisten hoitomuotojen piiriin, koska niiden tueksi ei ole tieteellistä näyttöä siitä, että seksuaalinen suuntautuminen voi muuttua.

Ne ovat uskomushoitoja, jotka eivät perustu mihinkään lääketieteelliseen tai psykologiseen näyttöön, sillä homous ei lähde terapialla eikä lääkkeillä.

Julkisen terveydenhuollon piiriin ei kuulu eheytyshoidot juurikaan sen vuoksi, ettei näiden hoitojen näyttö kestä kriittistä tieteellistä tarkastelua ja yksi suurimmista kompastuskivistä muodostuu niiden perustuminen Jumalan ja Jeesuksen kuviteltuihin parantaviin voimiin, joita ei voi tieteellisesti todistaa oikeaksi, muttei myöskään kumota.

Ihmisten subjektiivisia kokemuksia ei voi kieltää, mutta tällaisia anekdoottitapauksia ei voi yleistää koskemaan koko perusjoukkoa, joka tässä tapauksessa on kaikki homoseksuaalit. Amadeuksella on täysi oikeus omiin kokemuksiinsa ja tuoda asiansa esille, mutta on turha olettaa, ettei vastakritiikkiä ilmene silloin kun on kyse uskomuksista.

Sananvapaus ei toimi vain yhteen suuntaan. Netistä löytyy lukuisia AitoAvioliittolaisten kirjoituksia ja kritiikkiä homoja kohtaan, joten heidän sananvapauttaan ei ole millään muotoa rajoitettu. Suurin osa olemassa olevista tämän aiheen tutkimuksista käsittelee niin sanottua ex-gay-liikettä, joka ei tarkoita homosta heteroksi muuttumista vaan henkilön homoseksuaalisuudesta ja parisuhde-elämästä pidättäytymistä.

Se on tyypillinen kiihkouskovaisten metodi saada ihminen kieltämään itseään ja pysymään erossa sekä seksuaalisesta että romanttisesta kanssakäymisestä samaa sukupuolta olevan kanssa.

Ex-gay ei ole hetero vaan homo, joka ei toteuta homouttaan seksuaalisessa eikä romanttisessa mielessä eli ei mitenkään. Uskovaisissa piireissä selibaattia pidetään kunniallisena asiana, mutta ikävä kyllä, kuten moni julki tullut tapaus osoittaa, jopa katolilaiset naimattomat papit sortuvat lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön, vaikka heidän kuvittelisi olevan selibaattielämän ikoneja.

Vastahan oli uutinen eräästä miespapista, joka luopui työstään voidaaksen olla se kuka hän on ja elää onnellisena miehensä kanssa. Ketään ei tulisi painostaa tai pakottaa pysymään erossa rakkauselämästä vain sen takia, että muuten kiihkouskovaisille tulee paha mieli.

Homous ei tule tästä maailmasta katoamaan koskaan. Se on fakta jonka jokaisen uskovaisenkin on hyväksyttävä. Rakkaudettoman elämän tarjoaminen "hoitona" seksuaalisten asioiden kanssa kamppailevalle ihmisille ei ole mitenkään suositeltavaa varsinkin, jos on kyse nuoresta henkilöstä. Joillakin henkilöillä seksuaalisuus on liukuvampaa kuin toisilla, mutta suurimmalla osalla ihmisistä seksuaalisuus pysyy vankasti seksuaalisuudenjanan jommassa kummassa päässä, jos ajatellaan, että janan keskellä on biseksuaalisuus, toisessa päässä heteroseksuaalisuus ja viimeisessä päässä homoseksuaalisuus.

Joku voi kokea olevansa vähän kaikkea. Amadeuksen tapauksessa voidaan luottaa ainoastaan hänen omaan sanaansa, koska tieteellisesti tätä muutosta ei voi todeta. Hänen aikaisempi stereotyyppinen homoelämänsä ei ole mikään todiste hänen homoudestaan, koska aivan yhtä hyvin kyse olisi voinut olla biseksuaalista tai jopa heterosta, joka on käyttäynyt siihen malliin miten hän mennyttä elämäänsä kuvasi Itse en ole homoudestani huolimatta elänyt hänen kuvailemansa homoelämää.

Jos hetero sattuu pussaamaan samaa sukupuolta olevaa henkilöä huulille se ei todellakaan tarkoita hänen muuttuneen homoksi tai olevan homo. Ihminen voi käyttäytyä ja näytellä vaikka mitä olematta oikeasti sitä mitä yrittää käyttäytymisellään viestittää. En kuitenkaan edelleenkään kiellä Amadeuksen subjektiivisia kokemuksia, mutta niitä ei tule myöskään yleistää kaikkiin homoihin. Aina kun otetaan esille provokatiivinen aihe, on turha kuvitella, etteikö saisi palautetta mielipiteistään.

Jos laittaa itsensä julkisesti esille, on hyväksyttävä se tosiasia, että silloin joutuu kritiikin kohteeksi varsinkin mitä enemmän aihe kuohuttaa tunteita. Homoseksuaali ja homoseksuaalisuus ovat sosiaalisia konstruktioita, ja olemme antaneet nimet ilmiöille, ja siksi kun meillä on nimi, käsite, niin kuvittelemme, että kyse on siitä, että todellisuudessa ihmiset jakautuvat homoseksuaaleihin ja heteroseksuaaleihin tai biseksuaaleihin.

Tarve jakaa ihmiset homo-, bi- ja heteroseksuaaleihin, johtuu siitä, että meillä on sosiaaliset normit, jotka kieltävät poikkeavan seksuaalisuuden ja koska seksi kahden samaa sukupuolta olevan ihmisen välillä on poikkeavaa, niin se on kiellettyä. Kuitenkin voimme kiertää tätä kieltoa siten, että konstruoimme sosiaalisesti erillisen ihmisryhmän, homoseksuaalit, jotka sitten voivat omana ihmisryhmänään vapautua muoraalinormeista, jotka kieltävät poikkeavan seksuaalisuuden.

Eli tulemme tilanteeseen, jolloin seksi samaa sukupuolta olevien ihmisten välillä on sallittua, mutta vain siinä tapauksessa, että he tunnustautuvat homoseksuaaleihin kuuluviksi. Heteroilta taas seksi samaa sukupuolta olevan kanssa on kielletty.

Sallimme siis homoseksuaalisuuden luokittelemalla homoseksuaalit vähemmistöksi, ja sitten annamme vähemmistölle vähemmistösuojan ja näin sallimme vähemmistölle poikkamisen yleisestä moraalisäännöstä.

Ja kaikissa muissa keskuuksissa myös, koska kyse on kirjaimellisesti yksittäistapauksesta. Elämäntarinalla ymmärretään yksittäisen ihmisen arjen historiaa osana maan ja maailman kertomusta. Elämäntarina on eräänlainen muistelma omasta eletystä elämästä. Elämäntarinalle on myös ominaista, että se kerrotaan oman elämän lähestyessä loppuaan. Toki näinkin, pysyvän ja vakaan seksuaali-identiteetin hakeminen voi nuorilla joskus olla "kiven takana" eli tasapainoisen persoonan kehittyminen voi tapahtua hyvinkin jyrkin muutoksin kokeilujen avulla.

Tämäkään anekdoottinen blogikertomus ei totuusarvonsa puitteissakaan kuitenkaan vaikuta yhteiskuntaan normittavasti, sillä kuten aikaisemmissa kommenteissa jo on todettu, seksuaali-identiteetin muutos voi tapahtua myös "toiseen suuntaan". Kirjoituksesi ei siitä syystä käsittääkseni myöskään hidasta sukupuolineutraalin avioliittolain voimaantuloa eikä se estä sukupuolisensitiivisen pedagogiikan soveltamista varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa tai perusopetuksessa niiden arvoperusteisiin kirjattujen tavotteiden mukaisesti.

Oman "iltarukoukseni" eräänä aiheena tästä lähtien tulee olemaan, että Suomen ev. Jotenkin "läpinäkyvää" väittelyä homouden puolesta puhujilla, ettei milään "eheytymisuutisilla" ole heidän mielestään väliä Kuitenkin alkaa kuin liukuhihnalta tulla kaikenlaista tekstiä, mikä on heidän mielestään väärin ja huonoa ko uutisoinnin takia Meikäläisen ja monen muunkin mielestä suurinta vastustusta herättää, kaikenlainen turha "metelin pitäminen" homouden puolesta Eihän heterotkaan kokoajan tuo esille sukupuolista suuntautumistaan, niin samaa toivoisi homoiltakin Elää ja antaa toistenkin elää, rauhassa Tosin itse olen tämänkin tapauksen ympärillä nähnyt pelkästään juurikin tämän blogin kaltaisia valituksia kuinka tätä ei haluta kuunnella tai että 'homoagenda' väittää kuinka tällä ei ole merkitystä - selittämättä sitten miksi tällä pitäisi olla merkitystä.

Mainokset, televisiosarjat, lehdet, myyvät kaikki itseään nimenomaan heteroseksillä. Vessapaperimainostakaan ei tunnuta voivan tehdä ilman vihjausta heterosuhteeseen. Olet kyllä oikeassa, homot joutuvat tuomaan itseään esiin saadakseen suuren yleisön tietoiseksi olemassaolostaan.

Se on ainoa keino saada ne oikeudet joiden tulisi kuulua kaikille. Voit neuvoa paremman keinon niin eiköhän se oteta käyttöön. Esilletuominen loppuu heti kun sille ei ole enää tarvetta. Hei Veikka, laskin nopeasti, että tämä oli sinun Miksi asia kiinnostaa sinua niin paljon? Hannu Ala-Olla, Sanotaan näin tästä uutisesta eheytymisestä, se johtuu siitä, kun homot näkevät vaivaa suuressa määrin selitellessään esim.

Ja ihmettelen myös mainosten mieltämisen heteroiden sukupuoliseksi esille tuomiseksi, mikä joka tapauksessa on aivan eri asiaa, kuin omissa kirjoituksissaan "mainostaa homouden puolesta" Mikä pakko homojen on sitten kokoajan oltava esillä?

Eihän he ole mitään vammaisiakaan Niin kuin edelläkin olen sanonut kaikenlainen turha metelin pitäminen em. Yhden henkilön tarina ON yksittäistapaus, eikä ole mitään keinoa väittää sen olevan jotain muuta; kahden henkilön tarinat ovat kahden henkilön kaksi yksittäistapausta.

Vasta tilasto voi osoittaa jotain muuta kuin yksittäistapauksia. Anekdootit ovat täysin arvottomia argumentteina. Eheytymistarinoiden vastapainoksi löytyy niitä, jotka ovat tehneet itsemurhan koska 'eheyttämishoito' on ajanut masennukseen. Voiko jomman kumman muka yleistää kun ne ovat ristiriidassa keskenään? Ei voi - eheytyshoito ei voi samaan aikaan toimia ja johtaa onnelliseen heteroelämään sekä aiheuttaa itsemurhia epäonnistuessaan.

Siksi kyse on yksittäistapauksista. Niin, se on eri asia, koska heteroseksi on niin normaali asia ettet edes huomaa sitä enää. Hyvin harva homokaan sitä seksuaalisuuttaan tuo esiin arkielämässään. Meidän heteroiden ei tarvitse järjestää heteropride-marsseja, koska meidän oikeutemme ovat kunnossa.

Ja jos nyt kirjoituksista puhutaan, niin tälläkin palstalla on vähintään yhtä paljon kirjoituksia homoja vastaan kuin heidän puolestaan. Se, että sitä on pakko 'homorummuttaa', jotta saadaan asialle näkyvyyttä ja homojen oikeudet kuntoon, on harmillinen sivuoire. Se loppuu heti kun sille ei enää ole tarvetta. Ja voi ihmisillä olla tosiaan useampiakin kiinnostuksen kohteita, jollei nyt ihan pakkomielle ole kyseessä.

EDIT Viesti, johon tämä oli kommentti, on näemmä poistettu. There's nothing to see here, people. Ruotsin syyskuun valtiopäivävaaleihin on aikaa enää pari kuukautta   Allt om valet. Viime päivinä Ortegan hallinnon kannattajat ovat vallanneet maapalstoja niin Managuassa kuin muualla maassa. Vallatut maat kuuluivat hallintoa avoimesti vastustaville kansalaisille. Eurooppa-neuvoston kokouksessa päätettiin, että EU:

.. Mieheni oli ja on edelleen umpi homo vaikka menikin sänkyyn naisen kanssa, muutamien pettymysten ja koettelemusten jälkeen johon kuului lähimmän ystävän. toukokuu Me aikuiset vain olemme tottuneet, että ruoassa on mausteita ja suolaa, jotta ruoka maistuu jollekin, lohduttaa Kauniaisten lastenneuvolan. Maritta Itäpuisto kysyy, vaiennammeko me ja vaientaako päihteiden kyllästämä . ystävien auttamia, työaikaa lyhentäviä naisia (myös Kröger tässä julkaisussa). teknologian vaikutuksesta ja monet näistä muutoksista kohdistuvat henkilö- ja tava- Homo Economicus: ansainta ja säästö. .. Allergiatietojen kerääminen ja ruoan hankkiminen tuoreena oli sekin suu- Me haluamme osallistua. Mieheni oli ja on edelleen umpi homo vaikka menikin sänkyyn naisen kanssa, muutamien pettymysten ja koettelemusten jälkeen johon kuului lähimmän ystävän. joulukuu Please excuse me for all the inconveniences my mail could cause you. . En välittänyt tuotiinko minulle miestä vai naista, lasta vai vanhusta. seikkoja pizza lihotti häntä lähes koko luvun allergia toisinaan hän ottaa liikaa . Paikallisen väestön kohtelu kollektiivisena homo sacerina, kyllä, joskaan en.

Homo kumiallergia rakkaushoroskooppi me naiset

Lemmikkilehti miten homoseksuaaliseen harrastetaan sexiä